Asutko kehossasi? Kehoyhteys, kehotietoisuus <3

Oletko tietoinen kehostasi? Oletko yhteydessä itseesi? Nykyinen kiireinen maailman meno voi helposti saada meidät olemaan liikaa ”päissämme”. Juovuksissa? Ei, vaan ajatuksissaan, pään sisällä, päässään. Se tapahtuu huomaamatta ja siihen myös kasvetaan, totutaan, turrutaan. Mutta ajatusten oravanpyörästä voi oppia tulemaan pois, takaisin kehoon.

Ymmärrätkö kehosi reagointia eri tilanteissa, eri tunteissa tai muissa elämän kokemuksissa? Tiedätkö mihin kaikkeen kehosi pystyy? Tunnistatko mitä kehosi tarvitsee? Jos olet tietoinen kehostasi, hyväksytkö kehosi?

Oletko tietoinen kehosi eri osista? Tunnistatko kehon eri puoliskojen eroja, oletko oikea- vai vasenkätinen? Vai onnistuuko toimiminen molemmilla käsillä? Oletko koskaan ajatellut, onko sinulla jaloissa samanlainen puoliero kuin käsissä? Onko toinen jalka on ikään kuin vahvempi ja turvallisempi jalka? Kumman jalan puet housuihin ensin?

Nämä kysymykset olivat vain herättelyä – ihminen toimii arjessaan pitkälti rutinoituneena, sen enempiä miettimättä. Vai osasitko heti vastata, kumpi jalka menee lahkeeseen ensin?

Ihmiskeho on ihmeellinen ja se pystyy uskomattomiin suorituksiin. Kehosi on sinun omasi ja se on asuinsijasi koko elämäsi ajan. Kehoa ei voi vaihtaa, mutta sitä voi vaalia ja kehittää tai antaa sen rapistua. Tosin harva antaa kehonsa rapistua tietoisesti ja tarkoituksella. Joskus asiat saattavat vain ajautua siihen voimavarojen ollessa vähissä. Me olemme inhimillisiä, eikä kukaan ole täydellinen. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Psykofyysisessä fysioterapiassa ajatellaan lähtökohtaisesti tämän näkökulman kautta. Keho ja mieli eivät ole erillisiä, vaan erottamattomasti yhtä. Kehotietoisuuden avulla voi kehittää itseään myös psyykkisesti ja parantaa itsetuntemusta. Kehon ja mielen yhteyttä voi siis harjoittaa.

Onneksi tästä kehon ja mielen yhteydestä ollaan nykyään yhä paremmin tietoisia. Ehkä se on nyky-yhteiskunnan kiihtyvässä maailman menossa pienoinen ”pakko” alkaa kuuntelemaan, mitä kehomielellä on sanottavaa. Etteivät kaikki uupuisi tai masentuisi. Tai vaikka pääsisi käymään siten, että masentuu tai uupuu, löytäisi keinoja parantumiseen esimerkiksi kehon avulla.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Keholla on paljon sanottavaa

Keho ja aivot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja keho lähettää meille paljon viestejä. Jotkut viestit ovat pienempiä kuin toiset ja osa viesteistä on äärimmäisen tärkeitä. Keho kertoo meille valtavasti asioita. Se kertoo viisauksiaan kuiskaten ja tarvittaessa vaikka huutaa niitä. Se kertoo perustarpeista, kuten unesta, janosta ja nälästä. Se kertoo kun olet rakastunut tai ihastunut. Se kertoo kun stressin määrä ylittää sietokyvyn rajat.

Keho kertoo muistakin tunteista, kuten ilosta, surusta tai varoittaa vaarasta akuutilla kivulla. Kivuitta juuri kukaan meistä ei elämästä selviä. Poikkeuksena harvinainen sairaus, CIPA (Congenital Insensitivity to Pain with Anhidrosis), jossa ihminen ei tunne kipua, jolloin kivuttomuus aiheuttaa huomattavat haasteet hengissä selviämiselle.

Mutta meille kipua normaalisti tunteville ihmisille kipu kertoo muustakin kuin akuutista vaarasta. Jos esimerkiksi istut pitkään, saattaa selkää tai jalkoja alkaa ”kolottamaan”, jolloin tuntemus voi olla merkki siitä, että olisi hyvä nousta ylös hetkeksi jaloittelemaan. Tai jos hartioita kivistää näyttöpäätetyössä, voi kevyt taukojumppa olla paikallaan. Nämä ovat kehon viestejä siitä, että ihminen on luotu liikkumaan. Tai edes välillä vaikka vaan vähäsen liikuskelemaan, vaihtamaan asentoa.

Kehon tarkkailu voi joskus mennä myös liiallisuuksiin. Esimerkiksi jos kipu on pitkittynyt ja jos odotusarvo tilanteesta on negatiivinen ”kun taivutan selkääni näin, se tulee kipeäksi”, voi kipu suurentua odotusarvon mukaisesti. Ajatuksilla on iso vaikutus siihen, miten koemme kokemuksia. Kuten kaikkiin kokemuksiimme, myös kipukokemukseen vaikuttaa koko eletty elämä. Kivun kokemiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Pitkittynyttäkin kipua voi oppia lievittämään. Psykofyysisiä lääkkeettömiä kivunhoitokeinoja on vaikka kuinka! 🙂

Kehotietoisuus on avain kehomieleen

Kehoa kuuntelemalla voi oppia jotain myös omasta mielestään, ja päinvastoin. Tunteet syntyvät kehomielessä ja tuntuvat kehossa ja vaikuttavat mieleen. Myös ajatukset vaikuttavat mielen kautta kehoon ja mieli taas vaikuttaa tunteisiin. Kehon ja mielen yhteys on kiistaton.

Tunteet voivat näkyä kehossa myös ulospäin, esimerkiksi erilaisina asentoina tai eri tapoina liikkua ja käyttää kehoa. Vihaisen ihmisen voi helposti ajatella puristavan sormet nyrkkiin ja jopa heristävän nyrkkiä tai hän voi kärsiä esimerkiksi lihasjännityksistä. Padotut tunteet voivat ”kertyä kehoon” ja olosta voi tulla hyvinkin tukala. Keho tuo lopulta tunteet näkyviin.

Entä jos stressi on kovin pitkäkestoista? Sekin saattaa ilmetä kehossa esimerkiksi erilaisina kipuina ja kireyksinä, vatsavaivoina, epätasapainoisena hengityksenä, ahdistuksena, hyvin monenlaisina oireina. AIna kaikkia oireita ei välttämättä edes oivalla stressiperäisiksi. Keho kuitenkin ilmoittaa muutoksen tarpeesta. Mitä muutosta keho kaipaa?

Kehotietoisuutta parantamalla on mahdollista saada yhteys kehomieleen ja ymmärtää itseä paremmin. Et tarvitse siihen mitään vippaskonsteja tai taikajuttuja. Tunteiden kehollisuus ei ole mystinen juttu, vaan se liittyy meidän autonomisen hermoston toimintaan. Oppimalla ymmärtämään tunteiden ja autonomisen hermoston yhteyttä, voi oma tunnesäätelykin helpottua.

Mitä sitten tarvitaan kehotietoisuuden harjoittamiseen? Optimaalisinta olisi, jos pystyt olemaan ja kokemaan kehoasi turvallisessa tilanteessa. Lopulta et tarvitse kuin oman läsnäolon ja huomion suuntaamisen kehoon. Keho kertoo loput. Oivallinen apu on myös psykofyysisessä fysioterapiassa, jossa voidaan tutustua kehollisuuteen turvallisessa ympäristössä, asiakkaan tahtia kunnioittaen.

Koska keho taltioi kaiken elämänhistoriamme ja historiaan saattaa mahtua myös traumatisoivia tapahtumia, koen tärkeäksi tuoda esille seuraavan asian. Traumaattisten tapahtumien synnyttämät kehomuistot ja niiden parissa työskentely voivat vaatia ammattilaisen tukea. Esimerkiksi yksinkertainen läsnäoloharjoitus saattaa tuoda traumamuiston esiin. Jos et ole varma, miten edetä, juttele asiasta lääkärisi kanssa ja/tai etsi itsellesi kehosuuntautunut terapeutti. Yksin ei tarvitse eikä saa jäädä painavien tapahtumien kanssa. Apua on olemassa ja jokaisella on siihen oikeus.

Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Monesti kuulee jonkun ihmettelevän, mitä fysioterapeutti oikein työkseen tekee. ”Etkö olekaan hieroja?” lienee tyypillinen kysymys, jonka varmasti moni fysioterapeutti on uransa aikana kuullut. Minulta kysytään usein, mitä on psykofyysinen fysioterapia? Siinä on jokin omituiselta kuulostava etuliitekin edessä. Uskaltaakohan sellaista tekevään edes ottaa yhteyttä, rupeaako se kalloa kutistamaan? – Heh, ei sentään!

Seuraavassa lainattu Psykofyysisen fysioterapian yhdistyksen sivuilta hieman tietoa, joka vastaa lyhyesti kysymykseen:

Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistyminen. Psykofyysistä fysioterapiaa toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana ja sen perustana on psykofyysinen eli ihmisen kokonaisvaltaisuutta korostava ihmiskäsitys.

Keskeistä asiakkaiden kanssa työskentelyssä on ymmärrys siitä, että keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kehon tuntemukset vaikuttavat mieleen, toisaalta tunteet ja ajatukset heijastuvat liikkumiseen ja kokemukseen omasta kehosta.

Kokemuksellisuus merkityksenä

Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen, jonka avulla asiakas saa selviytymiskeinoja ja ratkaisumalleja elämäänsä. Psykofyysinen fysioterapia mahdollistaa oman kehollisuuden kokemisen, tunnistamisen ja hyväksymisen. Kuntoutuksessa huomioidaan myös hengityksen, asentojen ja liikkumisen nostamien tunteiden, ajatusten ja kokemusten merkitys ihmiselle.

Fysioterapian tavoitteet määräytyvät aina asiakkaan omien tavoitteiden, voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan. Asiakasta tuetaan ja kannustetaan ottamaan vastuuta kuntoutumisestaan, askel askeleelta. Tärkeää on, että asiakas oppii oman kehon kautta vaikuttamaan elämäänsä.

Psykofyysisessä fysioterapiassa huomioidaan kehon asentoihin, liikkumiseen ja hengitykseen liittyvien kokemusten, tunteiden ja ajatusten merkitys. Työvälineitä ovat esimerkiksi liike-, hengitys- ja kehotietoisuusharjoitukset, pehmytkudoskäsittelyt sekä vireystason säätelyä ja vuorovaikutusta vahvistavat harjoitukset.

Psykofyysinen fysioterapia on lähestymistapa, joka soveltuu kaikkeen fysioterapeuttiseen työhön. Psykofyysistä työskentelyä suositellaan erityisesti ihmisille, joilla on:

  • mielenterveyden ongelmia, esim. masennusta, syömishäiriöitä tai paniikkioireita
  • stressioireita, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai uupumusta
  • unihäiriöitä tai unettomuutta
  • pitkittyneitä kiputiloja
  • haasteita perusliikkumisessa tai oman kehon tiedostamisessa
  • traumasta tai post-traumaattisesta stressireaktiosta aiheutuvia fyysisiä oireita

Psykofyysisen kuntoutuksen avulla voi oppia monenlaisia taitoja

Psykofyysisen fysioterapian arvioinnissa korostuu asiakkaan kokema muutos omassa kehossa ja elämässä. Asiakas voi kehon avulla tehtyjen oivallusten kautta löytää elämään uusia selviytymiskeinoja ja toimintamalleja.

Harjoittelun myötä kehittyvät oman kehon ja kehon reaktioiden kokeminen, tunnistaminen ja hyväksyminen. Kehotietoisuuden lisääntyessä voi esimerkiksi löytää turvallisen kontaktin itseensä, oppia kivun, stressin ja työasentojen säätelyä tai vaihtoehtoisia tapoja liikkua. Kehon kanssa tutuksi tuleminen voi lisätä kehoarvostusta ja parantaa kehonkuvaa sekä itsetuntemusta.

Lähde: https://psyfy.net/psykofyysinen-fysioterapia/esittely/

Tervetuloa psykofyysiseen fysioterapiaan, etsitään yhdessä keinoja sinun hyvinvointisi tueksi!

Lue lisää: https://fysioahonlaita.fi/psykofyysinen-fysioterapia/