Syömishäiriö ei katso painoa, ikää tai sukupuolta

Tiesitkö, että valtaosa syömishäiriötä sairastavista ei ole laihoja? Usein syömishäiriöistä puhuttaessa saattaa yleinen oletus olla, että ollakseen syömishäiriö, se näkyy päällepäin, ja vieläpä niin, että kyseessä on alipaino. Väärin. Syömishäiriö voi olla kenellä tahansa kokoon katsomatta. Itse asiassa syömishäiriöön sairastunut on todennäköisemmin yli- kuin alipainoinen.

Syömishäiriö ei myöskään ole kiinni iästä tai edes sukupuolesta. Nuorten syömishäiriöistä puhutaan paljon, mutta kaikissa ikäryhmissä voi esiintyä syömishäiriötä.

Keho- ja ruokasuhteen haasteita

Syömishäiriöissä suhde syömiseen ja omaan kehoon on jollain tavalla vääristynyt. Niin ruokasuhde kuin kehosuhde voivat muuttua joustamattomaksi tai muutoin haastavaksi missä tahansa elämän vaiheessa. Syöminen tai syömättömyys voi olla apuna vaikean elämäntilanteen tai tunteiden hallinnassa. Jos syöminen tai syömättömyys tuntuu hallitsevan elämää, voi olla hyvä lähteä tarkastelemaan syömishäiriön tai häiriintyneen syömisen mahdollisuutta.

Syömishäiriötä ei välttämättä näe ulospäin. Kukaan ei voi ulkoapäin määrittää, millaista kärsimystä ihminen käy päänsä sisällä. Samoin kuin ei voi muidenkaan mielenterveyden häiriöiden kanssa. Ulkonäkö ja -muoto voi pettää kaikki ennakko-oletukset. Ei pitäisikään koskaan olettaa mitään, vaan kysellä suoraan ihmiseltä itseltään miten hän voi.

Syöminen tai syömättömyys – syömishäiriön salakavala säätelykeino

Syömishäiriö ei oikeastaan ole itse ongelma, vaan se on oire jostakin syvemmältä. Oireen juuret voivat yltää esimerkiksi lapsuuteen, liittyä tunnesäätelyyn, trauma- tai kriisitilanteisiin tai muihin haastaviin elämäntilanteisiin. Syöminen tai syömättömyys on tullut avuksi tunteiden ja oman olon, ehkä elämänkin säätelyyn ja kontrollointiin.

Kehon viestien, kuten kylläisyyden ja nälän tunteiden tunnistaminen voi olla haastavaa syömishäiriöön sairastuneelle. Myös väsymystä saattaa olla hankala tunnistaa.

Syömishäiriötä sairastavalla saattaa mennä pitkänkin aikaa, ennen kuin huomaa tilanteensa vakavuuden. Syömishäiriö kehittyy yleensä vähitellen, ja sairastunut voi piilotella ongelmallista käyttäytymistään. Tai itse asiassa syömishäiriö tekee kaikkensa, jottei paljastuisi. Syömishäiriöistä varsinkin anoreksiassa sairaudentunnottomuus on tyypillistä. Lähipiiri voi siten olla merkittävässä asemassa hoitoon hakeutumiseen kannustamisessa.

Syömishäiriöistä tavallisimpia ovat ns. epätyypilliset syömishäiriöt. Yleisin epätyypillinen syömishäiriö on BED (binge eating disorder) eli ahmintahäiriö. Ahmintahäiriössä ihminen ahmii ruokaa, mutta ei oksenna syömäänsä kuten bulimiassa (joka on ahmimishäiriö, jossa syömistä usein seuraa oksentaminen tai muu laihduttamista tukeva toiminta). Laihuushäiriö (anoreksia) on syömishäiriöistä tunnetuin, joskin luultavasti harvinaisin. Anoreksia taas todennäköisesti näkyy ulospäin, vaikkakaan ei aina.

Kehosuhde ja kehonkuva vääristyvät syömishäiriössä

Kehosuhteen haasteet ovat yleisiä syömishäiriöissä. Kehoa voidaan kurittaa, rankaista ja jättää kehon tarpeet huomioimatta. Liikkumalla saatetaan ”ansaita” makeita herkkuhetkiä tai ahmimisella palkitaan itseä rankan päivän päätteeksi. Väsymys voi edesauttaa ahmintaa. Syömättömyydellä voidaan yrittää laihduttaa jo valmiiksi laihaa kehoa. Oireita on laidasta laitaan. Syömishäiriö ”vie” ja ihminen ”vikisee”.

Epäiletkö syömishäiriötä tai häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä?

Jos olet ylipainoinen, sinulla on ahmintaoireita ja syömiskäyttäytymisesi huolettaa, voit käydä testaamassa omia syömistapoja Terveyskylän sivuilla: syömistapakysely (BES).

Jos epäilet laihuus- tai ahmimishäiriötä, käytä syömishäiriöseulaa (SCOFF).

Kyselyitä kannattaa käydä täyttämässä myös ihan mielenkiinnosta. Niiden kysymyksistä saa hyvin osviittaa ja pohdittavaa omista syömistavoista ja kehosuhteesta.

Voit käydä lukemassa lisää syömishäiriöistä esim. Syömishäiriöliiton sivuilta.

Mikä avuksi?

Ruokasuhde tai kehosuhde voivat olla haasteellisia myös ilman syömishäiriötä. Vaikka omaisi syömishäiriölle tyypillisiä oireita, eivät diagnostiset kriteerit välttämättä täyty. Kriteerien täyttymistä ei tarvitse tai edes pidä odotella, vaan on erittäin suotavaa hakea apua jo hyvissä ajoin. Kehon ja ruoan aiheuttamien ajatusten ja tunteiden äärellä työskentely toimii loistavasti myös ennaltaehkäisevässä mielessä!

Onko sinulla mustavalkoista ajattelua koskien ruokaa tai liikkumista? Teetkö itsellesi tiukkoja sääntöjä? Soimaatko itseäsi helposti? Vedätkö helposti ”övereitä”?

Psykofyysinen fysioterapia voi olla sinulle avuksi, mikäli haluat työskennellä oman keho- tai ruokasuhteesi äärellä, opetella kehotunnetaitoja ja parantaa itsetuntemusta. Kaikille soisi hyvän olon omassa kehossaan, voisiko olla sinut itsensä kanssa? Vastaanotolle olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet! <3

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Onko sinulla terve ja joustava ruokasuhde?